Monikulttuurisuusohjelma (Valtuustopuhe 12.5.2014)

Suomenkielen oppiminen on ensimmäinen askel kotoutumiseen. Tällä hetkellä Vantaalla on kursseja tarjolla, mutta niihin on pitkät jonotusajat ja kursseilla on niin eritasoisia opiskelijoita, että osa turhautuu ja osa ei pysy opiskelussa mukana. Eli ryhmiä pitäisi olla useita, jotta eritasoisille henkilöille löytyy oma ryhmä. Kielikoulutuksessa löytyy kursseja keskiverto-opiskelijoille, sen sijaan esim. luku- ja kirjoitustaidottomat jäävät liian usein ilman koulutusta ja toisaalta ylemmän tason vaativaa koulutusta on liian vähän. Kielen opiskelun kannalta on tärkeää, että koulutus ei ole yksittäinen kurssi vaan jatkumo, jolla voi kielitaitoa ylläpitää. Monelle maahanmuuttajalle riittäisi myös erilaiset vapaamuotoiset keskustelukerhot, joissa olisi helppo harjoitella normaaleita keskustelutilanteita. Yhtenä esimerkkinä tällaisesta on ohjelmassa mainittu kirjastojen järjestämä kielikahvila. Tämän tyyppinen koulutus olisi myös varmasti kustannustehokasta järjestää kolmannen sektorin avulla.

Toinen tärkeä kehittämiskohde on maahanmuuttajien ammattitaidon hyödyntäminen. Me olemme tutkintojen luvattu maa. Mitään työtä ei saa kohta tehdä jollei ole tutkintoa. Kuitenkin monessa paikassa olisi tarvetta avustaville työtehtäville, joihin monen maahanmuuttajan omassa kotimaassaan hankittu koulutus olisi riittävä. Osa-aikaiseen tai avustaviin työtehtäviin pääseminen on väylä työelämään ja nopein ja paras väylä kotoutumiseen.  Meidän pitäisi nähdä osa-aikaiset ja matalapalkkaiset työtehtävät mahdollisuutena ja väliaikaisena väylänä siihen hyväpalkkaiseen oman alan ammattityöhön. 

Ohjelmassa todetaan, että erityisen haavoittuva ryhmä on oppivelvollisuusiän jälkeen tulleet nuoret. Toisaalta tämä ryhmä on myös varmasti erittäin potentiaalinen ja vastaanottavainen. Heidän kotoutuminen ja saaminen töihin pitäisi olla nopeaa ja tehokasta. Siksi erityisesti suomen kielen opiskelun aloittaminen tässä ryhmässä pitäisi varmistaa mahdollisimman pian heidän saapumisen jälkeen.

Aika pienelle huomiolle monikulttuurisuusohjelmassa jää korkeakoulutettu ja kansainvälinen osaava työvoima. Kansainvälisten opiskelijoiden houkutteleminen jäämään Suomeen tulisi olla yksi ohjelman tavoitteista. Vantaa on mukana koulutetuille maahanmuuttajille suunnatussa TalentMatch-hankkeessa. Hankkeita saisi kuitenkin olla useampia ja useammalle alalle. Lisäksi tutkintojen tunnustamista pitää tehostaa tai kotimaassa hankittu tutkinto pitäisi voida päivittää työnteon yhteydessä osatutkintona tai näyttötutkintona. Toisaalta meidän pitäisi myös hyväksyä ammattitehtäviä, joihin ei tarvita virallista tutkintoa.

Yrittäjyyden tukeminen on myös kustannustehokas väylä kotoutumiseen. Vantaan Uusyrityskeskuksen kautta perustettu yritys maksaa kaupungille 257 euroa per perustettu yritys. Tällä hetkellä vieraskielistä yritysneuvontaa tehdään yhteistyössä YritysHelsingin kanssa. Sieltä löytyy palvelua mm. englanniksi, venäjäksi, viroksi ja arabiaksi. YritysVantaalla (Vantaan Uusyrityskeskus) maahanmuuttajia oli vuonna 2012 17% kaikista asiakkaista ja vuonna 2013 jo noin 24% eli neljännes kaikista asiakkaista. Maahanmuuttajat ovat siis kasvava ryhmä itse itsensä työllistävien joukossa.

Kokonaisuutena monikulttuurisuusohjelma on erinomainen ohjelma. Täytyy kuitenkin muistaa, että maahanmuuttajat eivät ole yksi homogeeninen ryhmä vaan yhtä monipuolinen ja erilainen ryhmä ihmisiä kuin me suomalaisetkin. Maahanmuuttajat ovat Suomelle resurssi ja voimavara, jos me niin haluamme.


Carita Orlando sivuston on toteuttanut Vukon Oy. Sivuilla käytettyjä kuvia ja elementtejä ei saa käyttää ilman kirjallista lupaa.

Copyright © 2014 Carita Orlando / All rights reserved.