Ajatuksia asunnottomuudesta

Osallistuin torstaina Vahti ry:n (Vantaan Asunnottomien Hyvinvoinnin Tuki ry) järjestämään Asunnottomien yön elokuvailtaan ja paneelikeskusteluun. Laurea-ammattikorkeakoulun ja Stadin ammattiopiston opiskelijat olivat toteuttaneet kaksi lyhytelokuvaa asunnottomuudesta. Ensimmäisessä elokuvassa asunnottomuudestaan kertoi mieshenkilö, joka syöpään sairastuttuaan oli menettänyt työnsä. Rahattomuus ja sairaus oli johtanut alkoholin liikakäyttöön ja lopulta avioeroon ja asunnottomuuteen.  Toisessa elokuvassa nuori opiskelijanainen kertoi eläneensä ystävien ja tuttavien nurkissa, koska hänelle ei yksinkertaisesti löytynyt kohtuuhintaista vuokra-asuntoa.

Elokuvan jälkeiseen paneeliin osallistui puolueiden edustajien lisäksi kaupungin ja erilaisten järjestöjen edustajia. Paneelissa istui myös kolme asunnottomuuden asiantuntijaa, eli pitkään asunnottomana ollutta nuorta. Asunnottomuuden taustasyinä oli mm. vammaisuutta, vanhempien mielenterveysongelmia ja vaikeuksia selviytyä vuokranmaksusta. Nuoret olivat yöpyneet pitkiä aikoja (siis jopa vuosia) ystävien ja sukulaisten luona, rappukäytävissä, asuntoloissa ja jopa roskiksissa.

Pääkaupunkiseudulla yli 40.000 kotitaloutta jonottaa kohtuuhintaista vuokra-asuntoa.
Vantaalla oli vuonna 2010 yhteensä 540 asunnotonta yksityishenkilöä, joista 114 oli pitkäaikaisasunnottomia.
Joka neljäs ilman vakinaista asuntoa elävistä on alle 25-vuotiaita.


Kun asuntoa ei ole, ei ole osoitettakaan. Tällöin työpaikankin löytäminen on usein mahdotonta. Rahattomuus ja elämä ilman tukikohtaa, johtaa usein päihteiden käyttöön, masennukseen ja muihin terveysongelmiin.

Pääkaupunkiseudulla asunnottomuuden suurin syy on selkeästi kohtuuhintaisten asuntojen puute. Meillä on kuitenkin vakavaraisia rakennusyhtiöitä ja satoja rakennusmiehiä vailla työtä. Asuntorakentamista pitäisi siis vauhdittaa kaikin keinoin. Tarjonnan lisääminen alentaa väistämättä vuokra-asuntojen asumisen hintaa. Nykyisin valtio tukee vuokra-asuntotuotantoa korkotukijärjestelmällä, jossa kuitenkin on 40 vuoden rajoitukset asuntojen käyttötarkoitukseen ja vuokranmääritykseen. Rakennusliiton mukaan määräaika pitäisi tiputtaa 20 vuoteen, jotta rakentaminen olisi kannattavaa ja houkuttaisi yksityisiä rakennuttajia. Vuosien 2009-2010 voimassa olleen korkotukimallin aikana saatiin alulle yhteensä 7.400 asuntoa, joista 2/3 rakennettiin pääkaupunkiseudulle . Tässä välimallissa ei ollut vuokraan ja asukasvalintaan liittyviä rajoituksia. Jos yksityisellä sektorilla on rahaa, niin miksi sitä ei korkotukijärjestelmää kehittämällä kannusteta rakentamaan.

Vantaa hoitaa asunnottomuutta omalta osaltaan ylläpitämällä kohtuuhintaista vuokra-asuntotuotantoa VAV Asunnot Oy:ssä. Vantaan asunto-ohjelman mukaan Vantaa rakennuttaa 2000 asuntoa vuosittain ja näistä 400 asuntoa on valtion tuella tuotettuja vuokra-asuntoja.

Rakennuttamisen ohella kaupungin tärkeä tehtävä on hoitaa sosiaalista työtä, jossa nuori tai asunnoton saa apua. Monesti asunnon etsimisen lisäksi asunnoton tarvitsee apua muihinkin ongelmiin. Yhteistyö kaupungin eri tahojen välillä on siis erityisen tärkeää. Asunnottomalla ei ole voimia tai resursseja juosta luukulta luukulle. Talouden hallintaan, velkaneuvontaan, päihdeongelmiin, lasten päivähoitoon, terveysongelmiin ja moniin muihin kysymyksiin pitäisi löytyä apua helposti. Viranomaisten tiedonvaihtoa ja välittämistä yksilöstä kokonaisuutena pitää tehostaa.

Carita Orlando sivuston on toteuttanut Vukon Oy. Sivuilla käytettyjä kuvia ja elementtejä ei saa käyttää ilman kirjallista lupaa.

Copyright © 2014 Carita Orlando / All rights reserved.