Oikea säätely vauhdittaa innovaatioita (kirj. Henna Virkkunen)

Suomessa on kuluneella kaudella ollut käynnissä normitalkoot, joilla haluttiin purkaa turhaa säätelyä ja vapauttaa tilaa uusille ideoille. Tässä on edetty ihan lupaavasti. Myös Euroopan unionissa parempi säätely on ollut tällä kaudella yksi päätavoite.

EU:n pitää olla pienissä asioissa pieni, ja suurissa suuri. Tätä toisteltiin viime vaalien alla, ja kyllä se ainakin jossakin määrin on toteutunut. Turhan hallinnon ja pienen sälän sijasta Eurooppapolitiikassa on pyritty keskittymään isoihin kokonaisuuksiin.

Usein koetaan, että yrittäjyydelle ja innovaatioille kaikki säätely on myrkkyä. Mutta ei se välttämättä näin ole. Ainakin siinä vaiheessa kun yrittäjä alkaa investoida aivan uuteen ideaan, teknologiaan tai palvelumalliin, on hyvä olla jonkinlaista oikeusvarmuutta ja lainsäädäntöä. Tämä näkyy erityisesti digitaalisella puolella, jossa välillä on ollut vähän villin lännen meininkiä, kun oikeudet ja vastuut eivät ole olleet aivan selvät. Reilun kilpailun ja yhtenäisen digitaalisen sisämarkkinan luomiseksi EU-komissio on tehnyt tällä kaudella peräti 30 lainsäädäntöesitystä, joista lähes kaikki on saatu neuvoteltua valmiiksi.

Oikeusvarmuuden lisäksi yrittäjät tarvitsevat myös riittävää pitkäjänteisyyttä. Erityisesti silloin jos tehdään suuria investointeja, on oltava varmuus ettei äkillisesti muuttuva lainsäädäntö aiheuta ylimääräisiä riskejä. Näin erityisesti ympäristö-, energia- ja ilmastolainsäädännön osalta. EU-tasolla on viime vuosina otettu ilmastopolitiikassa merkittäviä askelia, mutta lähes kaikissa lainsäädännöissä tavoitteet on asetettu vuodelle 2030. Yritysten kannalta se tulee todella nopeasti. Siksi samaan aikaan kun lainsäädännöllä asetetaan ilmastotavoitteita 10 vuoden aikajänteellä, pitää katsetta suunnata jo pitemmälle vuoteen 2050. Isot teolliset investoinnit, koneet ja laitteet ovat käytössä kymmeniä vuosia. Siksi lainsäädännön pitää olla myös johdonmukaista ja pitkäjänteistä.

Hiljattain Euroopan unionissa teimme aika radikaalin päätöksen ja päätimme kieltää tiettyjen kertakäyttömuovien myynnin EU-alueella kokonaan vuonna 2021. Kieltolistalle menivät 10 maailman meriä eniten roskaavaa esinettä, muun muassa muovipillit, mukit ja haarukat. Muoviroska on sekä ympäristön että talouden kannalta hirvittävää tuhlausta. Osa roskaavista tuotteista voitiin kokonaan kieltää siksi, että niille on jo olemassa kestävästi valmistettuja korvaajia.

Uskon että tämä kielto tulee hurjasti vauhdittamaan uusia innovaatioita. Tässä meillä suomalaisilla on aikamoisia mahdollisuuksia. Metsäteollisuuden sivutuotteena valmistetaan jo erilaisia biopohjaisia pakkauksia, joilla voidaan korvata muovikrääsä. Nyt näille kestäville innovaatioille on koko Euroopan markkina ja myös koko maailma auki. Sillä silloin kun me Euroopan unionissa maailman suurimpana 500 miljoonan ihmisen sisämarkkinana teemme jonkin linjauksen: kiellämme muovikrääsän tai tiukennamme autojen päästönormeja, se vaikuttaa koko maailman teollisuuteen. Kaikkien jotka haluavat tuoda tuotteitaan Eurooppaan, on sopeuduttava näihin sääntöihin.

Säätely voi olla yrittäjyydelle ja innovaatioille myös hyvä juttu. Mutta se on tehtävä oikein.

 

Henna Virkkunen

Europarlamentaarikko


Carita Orlando sivuston on toteuttanut Vukon Oy. Sivuilla käytettyjä kuvia ja elementtejä ei saa käyttää ilman kirjallista lupaa.

Copyright © 2014 Carita Orlando / All rights reserved.