Nuorten syrjäytyminen estettävä

Me-säätiön laskurin mukaan Suomessa on noin 60 191 syrjäytynyttä nuorta (15-29 v). Hyvä uutinen on se, että syrjäytyneiden määrä on vähentynyt noin 6 000:lla viimeisen vuoden aikana. Selitys löytyy työllisyyden kasvusta ja myös siitä, että palveluihin ohjaudutaan tehokkaammin

Talouden käänteet koskettavat helposti juuri nuoria työnhakijoita. Nuorten työllisyyden koheneminen on riippuvainen paljolti työmarkkinoiden kysynnän kasvusta.

Vaikka työllisyys on parantunut, ovat monet 25-35-vuotiaat - varsinkin miehet - ajautuneet kokonaan työvoiman ulkopuolelle. He eivät näy tilastoissa edes työttöminä. Arviolta 10 000-20 000 nyt parhaassa työiässä olevaa miestä ei ehkä koskaan tule mukaan työelämään. 

Täytyy muistaa, että meillä on paljon hyvinvoivia ja elämässään hyvin pärjääviä nuoria. Mutta kuilu hyvin ja huonosti voivien nuorten välillä näyttää olevan kasvussa. 

Poliittisessa keskustelussa takerrutaan helposti kiistelyyn siitä, mikä ratkaisu olisi optimaalisin. Konkreettiset teot kehityksen kääntämiseksi jäävät liian usein puolitiehen. Selvää on, että mitä pidempään ongelman ratkaisu viipyy, sitä kalliimmaksi se tulee. 

Syrjäytymisen ennaltaehkäisy on sijoitus, joka maksaa itsensä takaisin pidempinä työurina, alhaisempana työttömyytenä, korkeampina verotuloina ja vähäisempänä korjaavien palveluiden tarpeena.

Koulutuksen ulkopuolelle jääminen on useiden tutkimusten mukaan syrjäytymisen riskitekijä. Heikko menestyminen peruskoulussa johtaa helposti toisen asteen koulutuksesta karsiutumiseen ja tämä puolestaan epävarmaan työmarkkina-asemaan. 

Työttömyys, ja erityisesti pitkittynyt työttömyys ja toimeentulo-ongelmat ovat selvästi yleisempiä vain perusasteen koulutuksen suorittaneilla verrattuna koulutetumpiin nuoriin aikuisiin. Pelkän peruskoulun suorittaneilla on lisäksi useissa tutkimuksissa havaittu terveyteen ja etenkin psyykkiseen terveyteen liittyviä ongelmia sekä muita elämänhallinnan ongelmia.

Keinot syrjäytymisen ehkäisyyn


Resursseja peruskouluun

Suuren osan ajasta lapset ja nuoret viettävät koulussa. Siksi erityisesti kouluympäristössä tulee kiinnittää huomiota lasten ja nuorten hyvinvointiin sekä ongelmien ja riskien havainnointiin.

Uusimman PISA-tutkimuksen mukaan jopa joka kahdeksas peruskoulun päättävistä ei osaa kunnolla lukea.

Tuki nuorten luokse

Opettajien ja muiden lasten kanssa työskentelevien pitää ottaa kuormitettujen perheiden kanssa helpommin puheeksi lasten arjen sujuminen. Kun tunnistetaan ne asiat, jotka kannattelevat lasten arkea ja vahvistavat lasten pärjäämistä, voidaan koko perheelle tarjota apua helpommin.

Tavoitteena pitää olla julkisen palvelujärjestelmän toimijoiden yhteen saattaminen varhaisessa vaiheessa ja matalan kynnyksen palvelut nuoren omassa yhteisössä. 

Maksuton toinen aste

Tiedämme, että matala koulutustaso lisää syrjäytymisen riskiä ja heikentää kiinnittymistä työelämään. Koko ikäluokalle tulisikin varmistaa vähintään toisen asteen tutkinto ja siksi meidän tulee pyrkiä maksuttomaan toisen asteen opetukseen.

Vastikkeeton perustulo ei ole nuoren etu

Vastikkeeton perustulo on karhunpalvelus nuorille. Jokainen meistä tarvitsee mielekästä tekemistä. Vastikkeeton perustulo edistäisi nuorten syrjäytymistä.

Pikavipeille rankkoja rajoitteita

Maksuhäiriömerkintä vaikeuttaa monen nuoren tulevaisuutta. Suomessa on maksuhäiriömerkintä lähes 400 000:lla henkilöllä. Pikavippien mainontaa ja saatavuutta tulee rajoittaa rajusti ja koulun talousopetusta on lisättävä.

Mielenterveyspalveluita pitää kehittää

Alueelliset erot palveluiden saannissa ovat isot ja palveluita on paikoittain vaikea löytää.  Myös vanhemmille pitää tarjota paremmat palvelut. Neljännes lapsista asuu perheissä, joissa vanhemmalla on hoitoa vaativa mielenterveys- ja/tai päihdeongelma.

 

Carita Orlando sivuston on toteuttanut Vukon Oy. Sivuilla käytettyjä kuvia ja elementtejä ei saa käyttää ilman kirjallista lupaa.

Copyright © 2014 Carita Orlando / All rights reserved.