Puheeni Kesäduuni Uudellamaalla 2012-avausseminaarissa

Arvoisat seminaarivieraat,
pk-yritys on virallisesti yritys jonka palveluksessa on vähemmän kuin 250 työntekijää. Tuon teille nyt kuitenkin terveisiä yrityksistä jotka työllistävät useimmiten vain muutamia tai korkeintaan muutamia kymmeniä työntekijöitä.  
Suomessa on noin 320.000 yritystä, joista 93 prosenttia on alle 10 työntekijän yrityksiä on ja 5,5 % alle 50 hengen yrityksiä.  Keksisuuria ja suuriyrityksiä on siis vain noin prosentin verran kaikista yrityksistä.
Näiden pienten yritysten jokainen työntekijä on tärkeä osa sekä yrityksen kannattavuutta että imagoa. Jokaisen työntekijän työpanos vaikuttaa merkittävästi yrityksen tulokseen, joko positiivisesti tai negatiivisesti. Yksikään työntekijä ei huku massaan, ei edes kesätyöntekijä. Pk-yritykselle myös jokainen asiakaskohtaaminen on merkityksellinen. Jokainen työntekijä on yrityksen käyntikortti ja luo osaltaan yrityksen imagoa, myös kesätyöntekijä.
Nuorelle kesätyöpaikka on usein se ensimmäinen askel työelämään. Tärkeä askel. Ensimmäisen kesätyöpaikan jälkeen seuraavan paikan löytäminen onkin jo huomattavasti helpompaa. Me yrittäjät tiedämme, miten suuri merkitys on työpaikan tarjoamisella nuorelle. Emme kuitenkaan voi koskaan palkata ketään ilman, että se on kannattavaa.
Minun ensimmäinen kesätyöpaikkani oli lähellä kotiani Helsingin Käpylässä sijaitseva kemikaliokauppa. Noita pieniä yhden henkilön kemikalioita tai muita kauppaliikkeitä ei taida tänä päivänä enää kovin monia olla. Olin yrittäjän loma-ajan tuuraamassa myymälässä, jotta yrittäjä sai pidettyä edes muutaman lomapäivän. Pitkälle lomamatkalle hän ei kuitenkaan uskaltanut lähteä vaan kävi muutaman kerran viikossa katsomassa, että kaikki on hyvin. Näin jälkeenpäin uskallan arvata, että kesä oli hänelle varmasti taloudellisesti raskas. Osasin myydä vain sen mitä asiakas tuli tarpeeseensa ostamaan, joskus en edes sitä. Enkä tuolloin osannut olla kovin oma-aloitteinen vaan tein vain sen minkä ohjeeksi sain. Taisin olla vielä 14-vuotias, joten en edes virallisesti olisi saanut yksin töitä tehdä.
Tänä päivänä kuusi kymmenestä yrityksestä on sellaisia yrityksiä, joissa työskentelee vain yrittäjä itse. Yrityksen kannattavuus perustuu pitkälti siihen, että yrittäjä saa työstään palkan ja pystyy maksamaan yritystoiminnan kiinteät kustannukset. Mikäli yritykseen palkataan ulkopuolinen, on töitä siis oltava tuplasti. Toivon, että kaikki yksinyrittäjät osaavat hinnoitella työnsä niin, että pystyvät pitämään palkallisen kesäloman. Sen sijaan en usko, että kovin moni pystyy itselleen palkkaamaan sijaista vaikka töitä kesällä jonkun verran olisikin. Joillakin aloilla onkin mahdollista sulkea yritys heinä- tai elokuuksi. Miten arvokasta olisikaan jos yksinyrittäjäkin voisi tarjota kesätyöpaikan. Yksinyrittäjiä on Suomessa noin 140.000.
Olen itse tilitoimistoyrittäjä ja työllistän vajaa kaksikymmentä henkilöä. Tilitoimistossa me neuvomme usein asiakkaitamme työllistämiseen liittyvissä kysymyksissä. Yrittäjä, jolla ei aiemmin ole ollut työntekijöitä, soittaa ja kysyy, että ”mitä minun pitääkään tehdä kun meidän naapurin poika tulisi kesäksi töihin muutamana päivänä viikossa”. Me toteamme hänelle, että kun olet tehnyt työsopimuksen ja selvittänyt oman alan työehtosopimuksen palkan ja lisät – se on jokaisen työnantajan ehdoton velvollisuus - sitten otat yhteyttä vakuutusyhtiöön ja otat työntekijälle eläke-, tapaturma-, ryhmähenki- ja työttömyysvakuutuksen.  Kun palkanmaksun aika tulee, työntekijän palkasta pidätetty ennakonpidätys ja sotu-maksu ilmoitetaan ja tilitetään verottajalle ja muut maksut eläkevakuutusyhtiöön, tapaturmavakuutusyhtiöön ja ensi vuoden alusta vielä erilliseen työttömyysvakuutusrahastoon.  Vuoden lopussa sitten lähetetään palkasta vuosi-ilmoitus - jälleen moneen eri paikkaan - verottajalle, eläkevakuutusyhtiöön, tapaturmavakuutusyhtiöön ja työttömyysvakuutusrahastoon.  Me toki tilitoimistona teemme tuon kaiken yrittäjän puolesta, mutta yhden palkan hinnaksi tulee kokonaisuudessaan kohtuuton.  Työllistämisen hallinnollista taakkaa tulisi ehdottomasti helpottaa. Yhden palkan maksaminen ei saisi olla näin vaikeaa.
Pk-yritysten merkitys työllistäjinä on nykyisin merkittävä. Koko viime vuoden isot yritykset ovat vähentäneet henkilöstöään ja suurin osa työpaikoista on syntynyt alle 50 hengen yrityksissä. Nämä yritykset tarjoavat noin puolet kaikista meidän työpaikoista ja tulevaisuudessa yhä vain enemmän.
Olen tarvinnut kesätyöntekijöitä kaikkina kesinä. Tilitoimistossa kesätyöntekijöiden tulee olla jo puoliksi ammattilaisia. Ilman minkäänlaista koulutusta tai työkokemusta kirjanpitoja ei pysty tekemään. Pyrimme siis hankkimaan kesätöihin merkonomi- tai tradenomiopiskelijoita. Harjoittelijan palkka on 85 % pätevän kirjanpitäjän palkasta eli minimissään 1450 euroa kuukaudessa. Jokaista vakituista työntekijää kohden meillä ei ole mahdollisuuksia palkata kesätyöntekijää, joten se tarkoittaa sitä, että työt kasaantuvat ja osa töistä, sellaiset ”ei pakolliset” jäävät tehtäväksi myöhempään hetkeen. Palkkaisin mielelläni nuoren, jolla ei ole vielä mitään työkokemusta tekemään erilaisia perustehtäviä, aakkostamaan verokortteja, skannaamaan laskuja ja tekemään muuta ei-tuottavaa työtä. Jokainen työtehtävä kuitenkin vaatii opastusta ja toisen henkilön työpanosta.  On siis selvää, että tuollaisista tehtävistä ei ole mahdollista maksaa työehtosopimuksen mukaista harjoittelijan 1400 euron kuukausipalkkaa. Pienemmän palkan maksaminen nuorelle, joka tulee töihin ilman mitään työkokemusta, ei siis missään tapauksessa olisi työntekijän oikeuksien polkemista vaan mahdollisuuden antaminen nuorelle. Me varmasti pystymme laatimaan yhteiset säännöt siihen, että kokematon nuori pääsee helpommin töihin. Tällä hetkellä meillä on jatkuvasti töissä aikuisia työharjoittelijoita, joille ei tarvitse maksaa palkkaa laisinkaan, mutta nuorta me emme voi palkata pienellä palkalla. Kesätyö on nuorelle kuitenkin arvokas kokemus, vaikka työn sisältö ei kovin mielekästä saati mitään unelmaduunia olisikaan.
Ensimmäinen kesätyöpaikka on monelle nuorelle myös paikka jossa vasta harjoitellaan työelämän sääntöjä. Ei ole kaikille itsestään selvää, että töihin tullaan tarkalleen silloin kun työaika alkaa, ei siis yhtään myöhässä tai silloin kun huvittaa. Lisäksi töissä tehdään jatkuvasti töitä, lukuun ottamatta lounas- ja kahvitaukoja. Oma 14-vuotias poikani oli työelämään tutustumispäivänä meillä tekemässä postitushommia. Heti kun hommat loppui enkä ollut keksinyt seuraavaa tekemistä, hän oli jo tietokoneen ääressä pelaamassa. No, tässä kohtaa oli äidin helppo kertoa, että ”ei näin”. Töissä tehdään vain töitä. Tämä ei ole aina kaikille aikuisillekaan selvää, siksi nuoren henkilön työnantajan velvollisuutena on myös opastaa työelämän säännöistä.
Nuori kesätyöntekijä ei siis koskaan korvaa vakituista työntekijää. On eri asia jos kesätyöntekijä on kausiapulainen, ammattinsa osaava tai edes puolivalmis ammattilainen tai alan opiskelija. Nuori kesätyöntekijä, joka on ensimmäisessä työpaikassaan, on opiskelemassa sekä sitä miten töissä toimitaan että tutustumassa toimialaan. Olen varma, että vain vähän mielikuvitusta ja luovaa ajattelua käyttämällä me pystymme helpottamaan nuoren palkkaamista ja myös selkeästi keventämään työllistämiseen liittyviä velvollisuuksia ja byrokratiaa.
Arvoisa työministeri, toivon, että teette parhaanne työllistämisen helpottamiseksi. Perustatte työryhmän tai lähdette etsimään keinoja joilla me yrittäjät, nimenomaan siis me pienyrittäjät ja yksinyrittäjät, pystymme tarjoamaan nuorelle sen ensimmäisen kesätyöpaikan. Suomeen on syntynyt valtava vuokratyöntekijöiden markkina, jolla vältetään työllistämiseen liittyviä velvollisuuksia ja byrokratiaa. Laskun maksaminen kun on palkanmaksua huomattavasti helpompaa. Työntekijän palkkaaminen on aina pienyrittäjälle riski ja siksi nykyisiä työelämän sääntöjä pitäisi uudistaa niin, että työn tarjoaminen on aina helppoa ja työtä voi tarjota myös lyhyinä pätkinä. Työntekijälle taas työn vastaanottaminen pitää olla aina kannattavaa.
Arvoisat yrittäjät, palkatkaa nuori, perehdyttäkää hänet hyvin ja opastakaa työelämään. Olkaa reiluja ja toimikaa myös itse työelämän säännöillä. Nuoren tulee saada palkkansa aina oikeaan aikaan ja oikein maksettuna. Näin me kerromme osaltamme nuorelle, että työelämässä toimitaan yhdessä sovituilla pelisäännöillä. Kannustakaa nuoria myös yrittäjyyteen. Pienet yritykset ja kasvuyritykset ovat tulevaisuuden työllistäjiä ja veronmaksajia.
Arvoisat nuoret, toivon todella, että löydätte ensi kesäksi töitä. Älkää lannistuko helposti. Työn etsiminen vaatii työtä. Ottakaa vastaan myös ”ei niin mukavaa työtä”. Kaikki työ on arvokasta kokemusta. Toisen työpaikan etsiminen on jo helpompaa, kun teillä on yksi suosittelija taustalla.
Toivotan kaikille - niin työntekijöille kuin työnantajillekin - onnistuneita kesätyökokemuksia!


Carita Orlando sivuston on toteuttanut Vukon Oy. Sivuilla käytettyjä kuvia ja elementtejä ei saa käyttää ilman kirjallista lupaa.

Copyright © 2014 Carita Orlando / All rights reserved.