Käsityöalan yrittäjien arvonlisäverotus (Kauppalehti debatti)

Erityisesti käsityöalan yrittäjät kärsivät korkeasta arvonlisäverosta. Kampaaja, keraamikko, entisöijä tai kosmetologi voi tehdä töitä maksimissaan vain sen määrän minkä käsillään työpäivän aikana ehtii. Lisämyynti ja tehokkuus eivät ole loputtomiin kasvatettavissa, sillä käsityöalan yrittäjälle laatu ja käsityön jälki on erityisen tärkeää. Koska työn verotus ja sosiaalikulut ovat korkeita, muodostuu käsityölle usein melko korkea hinta. Suomen korkea arvonlisäverokanta (24%) entisestään nostaa hintaa.

Vuonna 2007 alkoi EU:n kokeilu, jossa parturi-kampaamoiden alv laski 22:sta 8 prosenttiin. Tavoitteena oli lisätä palveluiden kysyntää ja työllisyyttä sekä vähentää harmaata taloutta halvemmilla hinnoilla. Vuosina 2007–2010 palveluihin sovellettiin 8 prosentin arvonlisäverokantaa. Kokeilua ei kuitenkaan jatkettu, koska palvelujen kysyntää ja työpaikkoja ei kokeilujakson aikana syntynyt toivotusti.

Rajanveto vaikeaa

Kokeilun aikana muun muassa kosmetologialalla koettiin, että arvonlisäveron alennus olisi pitänyt koskea myös heitä, sillä palvelu on kampaamopalveluiden kanssa hyvin saman tyyppinen. Tämä rajanveto-ongelma on monessa muussakin kohtaa ongelmallinen ja kilpailua haittaava.

Myös oikean verokannan määrittely on osoittautunut hankalaksi. Esimerkiksi tulkinta siitä, onko kyseessä 10 %:n mahdollisuus liikunnan harjoittamiseen vai 24 %:n liikunnan opetus- ja koulutuspalvelusta, vaihtelee suuresti. Jopa KHO on tehnyt ristiriitaisia päätöksiä. Esimerkiksi tanssinopetuksen verokanta on oikeuskäytännön mukaan 24 %, mutta vatsatanssin verokanta on puolestaan 10 %. Toinen esimerkki on tenniksen ja ratsastustuntien ero vaikka molemmissa on kyse liikuntapalveluiden myynnistä. Ohjattua tennisliikuntatoimintaa harjoittavan yrityksen ei katsottu voivan soveltaa myynteihinsä alennettua verokantaa, sillä palvelun myynnin pääpainon katsottiin olevan tenniksen ohjauksessa ja opetuksessa. KHO:n aiemmassa ratkaisussa taas ohjattujen ratsastustuntien pito katsottiin sellaiseksi liikuntapalveluksi, johon voitiin soveltaa alennettua verokantaa.

Parturi- ja kampaamopalveluissa rajanverotilanne tuli esille värjäystöissä. Hiusten värjäys oli alemman verokannan palvelua kun taas kampaajan suorittama kulmakarvojen tai ripsien värjäys katsottiin kosmetologipalveluksi ja oli siten ylemmän verokannan palvelua.

Mikäli arvonlisäverokantoja lasketaan käsityöaloille, ollaan jatkuvassa suossa kun tehdään rajanvetoja siitä mikä on käsityötä ja mikä ei.

Arvonlisäveron alarajahuojennuksen rajojen nosto ratkaisu myös muille pienyrittäjille

Käsityöalan yrittäjille ja muille pienyrittäjille yhtenä helpotuksena olisi arvonlisäveron alarajahuojennuksen rajojen nosto. Tällä hetkellä yritys joutuu rekisteröitymään arvonlisäverovelvolliseksi kun liikevaihto ylittää 8.500 euroa vuodessa eli reilut 700 euroa kuukaudessa. Yksikään yrittäjä ei tällaisella liikevaihdolla hanki elantoaan, joten tässä rajassa on kysymys lähinnä harrastustoiminnasta.

Huojennuksen tarkoituksena on, että osan maksamastaan arvonlisäverosta saa takaisin jos liikevaihto jää alle 22.500 euron eli on alle 1.875 euroa kuukaudessa. Tälläkään liikevaihdolla ei yrittäjä elätä itseään, joten rajat ovat todellisen yritystoiminnan kannalta merkityksettömät.

Huojennuksen rajat tulee mahdollisimman nopeasti nostaa siten, että alaraja on vähintään 25.000 ja yläraja 50.000 euroa. Näin pienen yrityksen todelliseksi arvonlisäverokannaksi muodostuu 24 prosentin arvonlisäverokantaa huomattavasti pienempi prosentti. Lisäksi tuon huojennuksen pitää ehdottomasti olla ilmoitettavissa ja hyödynnettävissä kuukausittain kun kausiveroilmoitus lähetetään. Nyt yritys saa huojennuksen käyttöönsä vasta kalenterivuoden lopussa.  Nykyisessä sähköisten ilmoitusten aikakaudella tämän ei pitäisi olla ongelma.

Alarajahuojennuksen ylärajan nosto 50.000 euroon koskisi Suomen Yrittäjien laskelmien mukaan noin 60.000 yrittäjää keventäen heidän alv-taakkaansa noin 70 miljoonalla eurolla. Huojennusrajojen nosto toisi valtiolle kuitenkin lisää verotuloja muutoksen työllistävän vaikutuksen ja kannattavamman yritystoiminnan johdosta.


Carita Orlando
toimitusjohtaja
ACC Orlando Oy tilitoimisto



Carita Orlando sivuston on toteuttanut Vukon Oy. Sivuilla käytettyjä kuvia ja elementtejä ei saa käyttää ilman kirjallista lupaa.

Copyright © 2014 Carita Orlando / All rights reserved.